Waaah viikko. 7 päivää. Nyt pitäis kai jännittää ja panikoida ja olla koko ajan itku kurkussa, kun joitain ihmisiä tietää näkevänsä vikaa kertaa pitkään aikaan, mutta ei mulla ainakaan vielä oo hirveemmin mitään lähtöhaikeutta. Ehkä tajuan sitte lentokoneessa istuessa, että "oho, sinnehän jäi sittenkin aika paljon kivoja ihmisiä" . Haluan vaan äkkiä pois täältä :D Saa nähä, ehkä keskiviikkona nuortenillasta lähtiessä tulee haikee fiilis, kun tietää että kaikki kaverit siellä jatkaa seukkarilla käymistä ja leireillä isostelua ihan samalla tavalla kun ennenkin, mut mä vaan en enää pääse mukaan. Toisaalta ihan sama juttu olis vaikka muuttaisin opiskelemaan johonkin toiselle paikkakunnalle Suomeen, ei sieltäkään tultais joka keskiviikko tänne käymään. Mutta vähän useammin kuitenkin kun kerran tai kaks vuodessa :P
Muutenkin tosi epätodellinen olo koko muuttamisen kanssa. Ei se tunnu muuttamiselta, kun suurin osa tavaroista jää tänne omille paikoilleen, lähinnä vaan vaatteet tulee mukana. Onneks se asuntola on kalustettu, olis aika veikeetä koittaa yksinään raahata vaikka jotain patjaa tai pöytää kaupungilta sinne :P Ja kuitenkin ens kesäks "muutan" takas tänne.
Kulttuurishokkia sun muita pieniä alkuvaikeuksia odotellessa ;)
