torstai 27. joulukuuta 2012

Heinakuun jalkeen on paivitystahti ollut melko jaatynytta - seka toiden takia etta siksi, etta onnistuin Suomessa kaydessa unohtamaan kameran piuhan sinne, eika kuvia siis saanut siirrettya koneelle.

 Heinakuussa kaytiin paivaretkella Stonehavenissa ja seikkailtiin muunmuassa Dunnottar Castlessa, mika on varsin vaikutava nahtavyys jo sijaintinsakin takia:


Paiva oli yksi kesan harvoista aurinkoisista paivista, ja ma onnistuin tietty polttamaan kasvoni natisti. Mutta ei se mitaan, oli kylla ehdottomasti sen arvoista!

Elokuussa alussa tein yllattaen pikavisiitin Suomeen - varasin lennot kaksi paivaa ennen lahtoa. Lisajannitysta toi se, etta lentoliput piti tulostaa, mutta meian tulostin oli asennettu vaan mun lapparille - jolle Rob vahingossa oli kaatanut puolimukillista teeta paria viikkoa aiemmin. Kyseista tulostinta ei mitenkaan saanut yhteistyohon Robin lapparin kayttojarjestelman kanssa, joten hatakeinona Robin veli tulosti liput ja sen tyttoystava toi ne meille aamulla samalla kun heitti meidat kentalle. Talla kertaa matkasin Suomeen yksin, mutta Rob tuli silti kentalle saattamaan :P

Suomessa tuli siis vietettya mukavat ja lampimat pari paivaa kavereita nahden ja muuten vaan rentoutuen. Silti huomas, etta kotiin tullessa oli oudolla tavalla huojentunu olo - sita huomas, miten paljon on muuttunu parissa vuodessa ja miten paljon vieraantunu monista ihmisista ja jutuista.

Kotimatkaa ei tarvinnu ihan yksin tehda, silla iska tuli samalla lennolla kaymaan meidan luona ekaa kertaa. Nainpa paastiin leikkimaan turistioppaita muutamaksi paivaksi :) Iskan lahdon jalkeen vietettiin meian molempien synttareita ja sitten aloitinkin vihdoin tyot taalla. Seuraavista puolestatoistakuukaudesta ei olekaan paljoa muistikuvia, sen verran vasyttavia ja pitkia tyopaivia oli :D

Lokakuun lopulla tein vahan tulkkaushommia erittain mielenkiintosen projektin parissa ja opin valtavasti uutta. Vaihdoin myos tyopaikkaa, ja talla hetkella tyoskentelen yhdessa call centerissa. Sattumoisin samassa jossa Robkin, joka on kaytannossa nyt mun pomoni :P Hyvin on kuitenkin sujunut, tyokaverit on kivoja, tyoajat lyhyemmat ja palkka parempi kun edellisessa paikassa.

Marras-joulukuun vaihteessa tehtiin pidennetty viikonloppureissu Saksaan, kaytiin Dusseldorfin ja Colognen joulumarkkinoilla:






Kotiinpaluun jalkeen oon ollut joulufiiliksissa. Jannitin tan vuoden joulua aikalailla, koska oltiin luvattu viettaa joulupaiva Robin veljen ja sen tyttoystavan perheen luona - mun eka "perinteinen" skottijoulu siis! Olin viela toissa aaton ja joulupaivan valisen yon, ja muutaman tunnin unien jalkeen mentiin joulupaivalliselle Robin veljen luo. Turhaan jannitin, sen tyttoystavan perhe on aivan ihana ja koko paiva oli todella lammin ja jouluinen :) Tultiin kotiin vasta illansuussa ja avattiin toistemme lahjat ennen nukkumaanmenoa.




Pari viikkoa sitten Kela muisti mua kirjeella jossa kerrottiin, etten enaa kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin. Ei tullu yllatyksena, mut kyl se silti jotenki karulta tuntuu, vaikkei silla kaytannossa taalla ollessa oo juuri merkitysta.

Suomessa kaydessa huomas etta toisten kanssa on helppoa ja luonnollista olla ja puhuttavaa loytyy, vaikkei ois kuukausiin jutellu ees facebookissa, kun taas toisten kanssa takkuaa ja tuntuu teennaiselta ja pinnalliselta vaikka kuin tiiviisti netin kautta paivittaisia kuulumisia kuulis. Ehka taa on se mika erottaa ystavat hyvanpaivantutuista :) Tuntuu myos huojentavalta tajuta ettei kaikkiin tarvi yrittaa pitaa jatkuvasti yhteytta - silla yhteydenpidon maaralla ei oikeestaan oo merkitysta, vaan silla, miten se yhteys loytyy taas kun tavataan kasvokkain, vaikka aikaa oiskin kulunut.

Anyway, taa blogi hiljenee nyt. Ma oon onnellinen taalla :)






torstai 26. heinäkuuta 2012

Viimeinen kuukausi kuvin:
Kaytiin yhella kotielainfarmilla...
...leivoin korvapuusteja...
...ja tein yllattavan hyvaa ruokaa!
Yksi kappale neulomuksia on valmistunut:
Kavelyita kotikulmilla..
...ja vahan kauempana.

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Mun blogiaktiivisuus on ollu niin huipussaan, etta paatin lahes luovuttaa. Lahes luovuttaminen tarkoittaa sita etta pitkia teksteja missa selittelen mita on tullu tehtya en ainakaan toistaseks kirjottele, mutta sen sijaan koitan lisailla vahan tiuhempaan tahtiin kuvia ja niiden kautta kertoa mita kuuluu :P Katotaan miten kauan tata kestaa, ennen kun lopetan koko blogin :D Jali ja suklaatehdas on ainoa Roald Dahlin kirja jonka oon kokonaan lukenu, ja nyt kun tormasin tarjoukseen jossa sai 15 kyseisen miekkosen kirjaa hintaan 15,99, oli houkutus liian suuri!

keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Viimeiseen kuukauteen on mahtunu niin haita, hautajaisia kuin asunnon etsintaakin. Robin isa kuoli muutama viikko sitten suht yllattaen ja hautajaisia vietettiin sita seuranneella viikolla. Aivan painvastasissa tunnelmissa taas kului sen viikon viikonloppu, silla me matkattiin Englannin puolelle pienelle paikkakunnalle haihin - ja kauniit haat olikin! Glasgow'ssa ei haiden jalkeen kauaa ehditty olla, silla jo seuraavana viikonloppuna lahdettiin Aberdeeniin katsastamaan asuntoja. Etsinta osottautu luultua hankalammaksi: Gumtreessa meian kriteerit tayttavia asuntoja (yksityinen vuokranantaja & vuokra max. 575/kuu) ei juuri oo talla hetkella ja uusia mainoksia naytti ilmaantuvan ehka yks joka toinen paiva. Glasgowsta sen sijaan kylla loytyis kamppia, mainoksia tulee kymmenia uusia paivittain. Hmph. Kuitenkin, muutama naytto saatiin jarkattya ja oltiin onnekkaita, silla uus koti loyty! Tanaan illalla kirjotetaan vuokrasopimus ja puolenkuun paikkeilla alotetaan muutto-operaatio. Paatettiin pitaa taa Glasgow'n asunto kuitenkin toukokuun loppuun jotta on paikka mihin tulla jos tarvii yota olla Glasgow'ssa jostain syysta, eika tarvi niin hatikoiden siirtaa kaikkea omaisuutta Aberdeeniin. Saa nahda miten tan blogin kay valivuoden aikana, nytkin aika hiljasella tahdilla tulee mitaan kirjotettua :P

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Essee palautettu ja vihdoin saa hengahtaa kaikista kouluhommista, kevatloma on siis alkanu! Taalla on ollu huisin lamminta viimesen viikon, ei tullu kuuloonkaan etta ulkona olis takkia pitany. Kesan ekat pehmikset on ostettu ja syoty ja on ihan kesafiilis, vaikka ollaankin vasta maaliskuussa. Harmi vaan etta ne kaikkein lamposimmat paivat meni paaosin kirjastossa sita esseeta vaantaessa :P ja saatiedotusta katellessa nayttaa silta etta se Skotlannin kesa taiskin olla ja menna jo :D ens viikolla taas kylmempaa ja jossain pain Skotlantia on luntakin luvassa.








Kirjotin alla olevan tekstin jo viikko sitten, mutta blogger ei suostunu yhteistyohon eika ladannu yhtakaan kuvaa :P mutta nyt onnistui! Eli Arisaigissa kaytiin 17.-18. tata kuuta.

Herattiin Robin kanssa lauantaiaamuna aikasin (tai yritettiin, mutta epaonnistuttuamme paatettiinkin ottaa myohempi juna) ja mentiin junalla Glasgow'sta Arisaig -nimiseen pikkukylaan Skotlannin Ylamailla. Toi junareitti Glasgow-Mallaig on kuulemma yks maailman parhaita maisemareitteja, ja paastiinpa menemaan sita siltaakin pitkin joka nakyy Harry Potter -elokuvissa! Kuvat on ammattimaisesti junan ikkunan lapi otettuja, joten kamera heijastelee tyhmasti lasin pinnasta.







Matka kesti viitisen tuntia, ja perilla Arisaigissa oltiin viiden jalkeen. Meilla ei ollut karttaa, mutta koska kyla on pikkuruinen, ajateltiin etta loydetaan kylla hotellille ilmankin. Yksi toinenkin pariskunta koitti suunnistaa asemalta hotellille, mutta homma ei ollutkaan ihan niin helppo kun oltiin luultu. Perille kuitenkin paastiin, kun eras paikallinen mies kerto etta pitaa vaan jatkaa tien paahan.




Hotelli on kuulemma rakennettu 1720-luvulla ja toiminut alkujaan majatalona. Koko "hotelli" kasitti vain 13 huonetta, joista jokainen on vahan eri nakoinen. Aamupala kuulu hintaan, ja oli ihan valtava - soin ekaa kertaa elamassani full scottish breakfastin (tosin jatin black puddingit ja haggikset lautasen reunalle :P) ja oli kylla hyvaa, vaikka varmasti aika tappaja jos sen joka aamu vetais napaansa.

Lauantai-iltana tehtiin pieni kavelylenkki kylassa meren rantaa pitkin ja kaytiin syomassa toisessa vanhassa pubissa. Todettiin myos, etta kylan ainoa kauppa sulkeutuikin jo kahdeksalta.




Sunnuntaina meidan eka ajatus oli menna junalla Mallaigiin, joka on vahan isompi kyla 8 mailia Arisaigista ja ottaa sitten juna sielta takaisin Glasgow'hun. Kavi kuitenkin ilmi etta Mallaigiin menee tasan yksi juna sunnuntaisin, ja sekin vasta myohaan illalla, ja meidan juna Glasgow'hun lahti neljan maissa. Hotellista piti kirjautua ulos yhdeltatoista, ja koska saa oli hyva, paatettiin kavella Mallaigiin. Hotellin henkilokunta tarjoutui heittamaan meidat sinne, sanoivat etta joku on kuitenkin menossa siella kaymaan niin hyvin mahduttais autoon. Haluttiin kuitenkin valttamatta kavella, mutta he sitten otti meidan matkatavarat (yks vaivainen olkalaukku) ja sanoivat vievansa sen yhteen pubiin Mallaigissa, ettei meidan tarvis kantaa sita. Enpa oo koskaan ennen tuollaseen palveluun tormannyt!




Lahdettiin siis kavelemaan, ja valittiin vaihtoehtoinen rannikkoreitti, joka oli viela mailin verran pidempi. Aluksi paisto ihanasti aurinko ja piti ottaa takkikin poies, kun tuli niin lammin. Mutta koska ollaan Skotlannissa, alko tietenkin sataa vetta puoli tuntia lahdon jalkeen. On kuulkaas kiva kavella keskella ei mitaan kaatosateessa, ilman sateenvarjoa tai -takkia, tietaen etta matkaa on viela noin seitseman mailia edessa! Sade onneks taukos kuitenkin suht pian, ja loppumatka saastyttiin kuivina.






Matkan varrelle sattui kymmenia Bed & Breakfast -kyltteja, vahan Ylamaan karjaa, vahan enemman lampaita, muutama auto, pari pikkukylaa, upeita rantoja, nummia ja vuoria/makia. Seka golfkentta - jossa yks yksinainen mies pelas golfia lampaiden kanssa :D lampaat laidunsi sujuvasti siella kentalla golfpallojen seassa.







Morarin (kyla 2 mailia ennen Mallaigia) alko matka tuntua jaloissa ja vatsassakin alkoi kurnia, kun ohiajava auto pysahty ja kysy kelpaako kyyti. Kuski sattuikin olemaan sielta hotellista, juuri se jolla oli meidan laukku mukanaan ja joka oli sita heittamassa pubiin Mallaigissa! Nyt myonnyttiin kyytiin, ja hyva niin, koska alkoi taas sataa ennen kuin paastiin Mallaigiin. Perilla koitettiin loytaa syotavaa, mika osottautu sekin haasteelliseksi, koska a) oli sunnuntai, b) oli myos aitien paiva. Tasan kaksi pubia tarjosi ruokaa, kaikki kahvilat oli kiinni. Toinen pubi tosin tarjosi vain fish & chipsia tai sitten hintavaa aitien paiva lounasta, joten paadyttiin siihen toiseen, vaikka jouduttiinkin jonottamaan jonkin aikaa. Ruoan ja alyttoman hyvan sticky toffee puddingin jalkeen olikin jo aika menna asemalle ja lahtea kotiin.



Rakastuin Ylamaihin ihan taysin. Tai oonhan ma Invernessissa kayny aiemmin, joten pitais kai sanoa etta rakkaus vaan vahvistui :P tykkasin!