Missä mun joulufiilis viipyy? :(
Jos meinaan pitää tän blogin hengissä ni pitäis vissiin koittaa kirjotella vähän tiuhempaan tahtiin, kun nyt ehtii unohtua mitä kaikkea on tapahtunu edellisen postauksen jälkeen. Eipä kai hirveesti mitään isoa ja erikoista, mut enkku on alkanu sujua paremmin (tai siis se puheen ymmärtäminen, ite puhuminen ei alussakaa tuottanu niin isoja ongelmia. Tai siis silleen että osasin kyl puhua ihan kiitettävästi, mut eipä siinä paljon puhuta jos ei ymmärrä mitä muut sanoo :D). Vikalla viikolla ennen lomaa tajusin ekaa kertaa mitä yks todella vahvaa skottiaksenttia suoltava luokkakaveri sano o/ Onneks en oo vaihtari, joutus lähtemään pois just sillon kun kieleen on tottunu ja ois saanu kunnolla kavereita :P
Eka varsinainen assingment on nyt myös tehty ja palautettu. Sain sen valmiiks jo muutaman tunnin ennen puoltayötä vikana iltana ennen palautuspäivää, mikä on ihan hyvin, koska useampi ahkera opeopiskelija jätti seuraavan aamun luennon väliin ja istui sen sijaan kirjastossa väkertämässä tekstiä, jotta saisivat annotated bibliographynsa palautettua ennen puoltapäivää :D Haluisin oikeestaan saada sen jo arvosteltuna takas, koska oon aika ylpeä siitä tekstistä loppujen lopuks :P
Mentiin kämppisten ja muutamien muiden asuntolassa asuvien kanssa pari viikkoa sitten Christmas Carol Serviceen Glasgow'n katedraalille. Tiesin tasan yhden niistä lauluista (Silent Night), mutta muuten tykkäsin tosi paljon! Jo katedraali itessään on upea, mut kuoro ja ne laulut ja kaikki vaan jotenkin yhdisty silleen että oli tosi aito joulun olo?
Vikana yhteisenä iltana asuntolassa syötiin perinteistä brittiläistä jouluruokaa (tosin kalkkuna vaihtu kanaan, koska meiän kokkien mielestä se oli helpompi valmistaa :D) kämppisten kesken. Ilta oli tosi mukava ja ruoka hyvää, ja seurakin oikeen mukaisaa :) Mulla on ihanat kämppikset <3
Viime torstaina sitte heräsin aikasin ja ikkunasta vilkastessa tuli aikalailla perhosia vatsaan - ulkona sato taas lunta, ja mun oli tarkotus lähteä Zanin kanssa Edinburghiin ja sieltä lentokentälle ja tulla Suomeen jouluks. Lumisade kuitenkin taukos ja päästiin hyvin matkaan :) Onneks olin varannu lennot torstaille, koska perjantaista eteenpäin sai olla tosi onnekas, taitava ja kiero jos pääs pois Skotlannista! Kyproslainen kämppis jäi jumiin Heathrowlle pariks päiväks, ja Ellikin sai jännittää tosissaan pääseekö kotiin jouluks.
Syksyn puhumattomuus kuitenki näyttäs tehneen musta ylisosiaalisen suomeks: lentokenttäbussissa katoin että kaks tyttöä näytti ihan suomalaisilta, ja kappas vaan, mitäs kieltä ne puhuikaan keskenään :P Menin sitte juttelemaan niille, ja ooteltiinkin meiän konetta pari tuntia yhessä siellä kentällä :) Parin muunkin suomalaisen kanssa juttelin siellä kentällä.
Tampereelle pääsin illalla ennen yheksää Suomen aikaan ja kotona oltiin joskus puoli kahentoista maissa. Olin päättäny pitää tänne tulon salaisuutena jotta pääsisin yllättämään kaverit ja sukulaiset, mut perjantai osottautu aika haasteeks :D Facebook on vaarallinen, jos joku asia ei sais levitä :P Ja Vääksyssä käydessä törmäsin tietty tuttuihin, ja nopeesti järkättyjen bändiharkkojenkin jälkeen jäin kiinni bussipysäkillä. Mutta lauantaina seukkarin joulujuhlassa tais silti olla vielä muutama, jotka ei tienny :) Oli ihana nähdä tuttuja ja päästä halaamaan ihmisiä ja pelata norjalaista <3 Hassu vaan päästä yhdeks illaks takas seukkarille, kun tietää että seuraava kerta on sit vasta kesällä.
Vaikka olikin ihan kiva tulla tänne jouluks ja pystyä taas puhumaan niin vapaasti kun tahtoo, ni mulla on silti ikävä Glasgow'hun jo :P Hmm, pystysköhän paluulentoa aikaistamaan?
