Tällä kertaa teksti taitaa jäädä vähemmälle ja keskityn enemmän kertomaan kuvin:












Blogger ei tykkää musta enkä mä siitä, joten kuvat on nätisti pötkössä. Sain toissapäivänä hirveen Halloween-innostuksen joka melkeen kuoli samantien, kun ei kaupassa ollutkaan jäljellä isoja ja hienoja kurpitsoja :( mutta saatiinpa kurpitsa silti, vaikka onkin pieni ja kyseisen kaupan vihoviimeinen! Lyhdyn kovertaminen oli niin kivaa että ihan varmaan teen ens vuonnakin, vaikka olis kuinka lapsellista! Sisuksista tehtiin keittoa, joka oli myöskin yllättävän hyvää, vaikka haastetta tuotti se että unohin ettei meillä oo blenderiä (tai mitä lie soseutuskonetta) joten luovasti päädyttiin suodattamaan kurpitsapalat poies pastasiivilän avulla...

Sitten on pari kuvaa lähiseudulta, yks jostain randomista kirkosta (?) tästä läheltä ja pari Pollok Country Parkista. Elukat on myös sieltä puistosta, vaikka meidän naapuri näyttääkin vähän samalta. Waverley Parkin kyltti oli muuten vaan niin hieno että siitä piti ottaa kuva :P

Pari kuvaa myös meiän kodista vihdoin! Eteistä, olkkaria ja keittiötä. Olkkari ja keittiöhän on siis samaa avointa tilaa, mutta en tiiä miten hyvin sen noista kuvista hoksaa. Tuo kuva missä on pääosassa on makuuhuoneesta (pyykkipussiin pöydän alla ei tarvi kiinnittää huomiota, tack). :D

Tuntuu ihan siltä kuin täällä ois satanu ainakin kolme viikkoa putkeen, vaikka kai sinne väliin on pari suht sateetontakin päivää mahtunut. Mutta kylmä on!

Tuli vaan sellasen kirjotusfiilis, mutta varsinaisen asian puutteessa joudun tyytymään lukkojen vaihtamisen ja pankkien mollaamiseen;

Taisin tänne muuton jälkeen valittaakin siitä että mulla oli ongelmia avata toi rappukäytävän ovi. Ongelma kuitenkin hävis koska jollakin toisella oli ongelma oven kanssa, eikä sen avain toiminut lainkaan joten ovea pidettiin lukitsematta pari viikkoa. Yhtenä päivänä sitten Rob soitti mulle iltapäivällä että koska oon tulossa kotiin ja onko mulla avaimet mukana, sen avain ei kuulemma toiminu lukossa joka oli nyt taas yllättäen lukittu. Kotiin päästyä totesin ettei munkaan avain toiminu, koska lukko oli vaihdettu! Kiltti naapuri päästi mut kuitenkin onneks sisään kun painoin niiden summeria. Eteisen lattialla sitten odotti uus ulko-oven avain. Sinänsä ihan järkevää toimintaa vaihtaa lukot kertomatta siitä etukäteen asukkaille ja vaan pudottaa uus avain postiluukusta siinä toivossa, että asukkaat on kotona siihen aikaan kun avaimen saavat....

Toinen juttu sitten on pankit. Tai lähinnä nettipankki. ARGH! :D Koitin tehä osotteenmuutoksen netin kautta, kun Lloydsin nettipankista löyty linkki että "tee osoitteenmuutos klikkaamalla tästä". No sen linkin takaa löyty vaan tulostettava lomake joka ois pitäny lähettää pankkiin... ja toinen juttu on se, että jos haluat tehdä maksun/tilisiirron tililtäsi, niin turvallisuussyistä pankin automaattinumerosta soitetaan sun puhelimeen ja automaattiääni sanelee nelinumeroisen luvun joka sun pitää kopioida ruudulle nettipankkiin ennen kun voit lisätä uuden maksunsaajan. Muuten ihan kätevä, mutta meillä ei tosiaan oo sitä kenttää täällä. Onneks on lankapuhelin (jota tosin ei voinu käyttää suoraan tossa maksujutussa, koska pankille on tietty ilmotettu vaan kännykkänumero) - Rob meni ulos omansa ja mun kännykän kanssa, ja soitti omalla puhelimellaan mulle lankanumeroon, jolloin mä klikkasin nettipankista nappia ja mun kännykkään tuli puhelu pankilta, ja Rob sitten luetteli numerosarjan oman puhelimensa kautta mulle sisälle ja mä naputtelin koneelle. Yksinkertasta ja aikaasäästävää tää nettipankin käyttö, eikö? :)

Saatiin tällä viikolla tietää tän vuoden placement koulut. "Pääsin" jälleen kaupungin itäpuolelle, ja junaa pitää vaihtaa kahdesti (sekä siinä välissä kävellä Central stationilta Queen Streetin asemalle...) mut kuukausilippu on itseasias halvempi kun kotoa yliopistolle ja luulen että matkakin kestää kokonaisuudessaan vaan suht saman verran. Hermoiluttaa, mutta myös jänskättää! Haluun päästä jo käyttämään uusia opevaatteita, joita shoppailtiin eilen Ellin kanssa :D

Ps. Miten hyvältä varrasleipä voikaan maistua! <3

Hah ihmettelin miks ihmiset valitti että ulkoasumuutoksen jälkeen blogia oli tosi vaikea lukea - kunnes käväisin yliopiston kirjastossa ja kokeilin ihan isoruutuselta koneelta. Joo eihän siitä tekstistä paljon selvää saanut :D Itellä siis on miniläppäri jossa toi taustan taivasosuus täyttää lähes koko ruudun, eli vanha fontin väri toimi ihan mallikkaasti, kun ei kuvan vihreämpi osuus tullut ruudulle edes alaspäin rullatessa. Mutta toivottavasti nyt onnistuu lukeminen vähän paremmin!

Viimeisten parin viikon aikana yliopisto-opiskelu on sisältänyt mm. sorminukke-Yodan ompelua, hernepussien kanssa juoksemista ja kellopelin soittelua sekä tutorittoman tutoriaalin ja vähän lasten runoutta. Eka tutoriaalipaperi kummittelee jo takaraivossa ja lukemista vois harrastaa vähän enemmänkin tosin.

Homeongelma näyttää ainakin hetkellisesti siirtyneen taka-alalle, vuokraemäntä tosiaan pesi makuuhuoneen seinät homeentappaja-aineella ja maalas kosteutta estävällä maalilla ja ihan normimaalillakin. Mutta katsellaan, en uskalla olla vielä luottavainen että tolla olis ongelmasta päästy täysin eroon, vaikka täplät seinistä onkin kadonneet eikä homeen hajuakaan enää tunnu.

Aioin herätä tänään hyvissä ajoin siitä huolimatta että on vapaapäivä, mutta peiton alla oli paljon lämpimämpää joten kovin tuotteliasta alkua ei tää päivä oo saanu. Keittiön lämpötilamittari näytti 15,7 astetta aamukymmenen jälkeen kun raahauduin aamupalaa syömään... eli noin 4 astetta enemmän kuin mitä ulkolämpötila on.

Aamua kuitenkin piristi ihana postitäti joka pudotti luukusta paksun kirjeen seukkarilta! Tiedänpähän mitä soitella kitaralla seuraavat viikot ;) Ja oli ihana lukea ihmisten terveisiä (ja vähän repeilläkin muutamalle niistä :D). Joulujuhlassa toivottavasti pääsen näkemään noitakin ihmisiä - me nimittäin mennään kuin mennäänkin Suomeen joulunalla!! Lopulta löyty KLM:n lennot Glasgows'ta Hesaan Amsterdamissa pyörähtäen, eikä hinta ollut päätä huimaava ollenkaan. Vajaa viikko vaan, mutta sekin riittää :)

Ps. Haunted Echoes on ehkä maailman surkein kauhuleffa. Edes mua ei pelottanu, repeilin vaan niille erikoisefekteille.

Oon ollu niin ahkera opiskelija, ettei ees blogille oo jääny aikaa! Syksyn rupeamahan tosiaan alko viikko sitten kahen tunnin mittasella päivällä ja viime keskiviikko olikin sitten jo vapaa... ja eilen ommeltiin huovasta sorminukkeja Star Wars -teemalla. Huh huh, missähän välissä sitä ehtis ees nukkua kaikelta tältä työmäärältä?

No ei, kyllä me saatiin yhteensä varmaan 40 sivun eestä kirjalistoja joista pitäis poimia luettavaa ja useampi tuhat sanaa esseitäkin tiedossa jo. Vaikka toka vuosi vaikuttaakin ekaa rankemmalta myös siksi että tammi-maaliskuussa tulee olemaan kuuden ja puolen viikon työharjottelu, tuntuu jotenkin paljon helpommalta mennä yliopistolle kun tietää paikat ja tunnistaa (ainakin muutamat) naamat. Ja kuus viikkoa käytännössä pelkkää enkkua puhumista autto ihan valtavasti, en oo joutunu juuri pyytämään ihmisiä toistelemaan sanomisiaan (en ees mun tutoriaaliminiryhmän tyttöä, jolla on vahva skottiaksentti S-vialla höystettynä!) ja oon itekin puhunu paaaaaaljon enemmän ja vapautuneemmin kun viime vuonna. Ehkä se yks puolalaispoju niissä halloween-bileissä oli oikeassa sanoessaan että koko eka vuosi menee kielen kanssa tapellessa :P

Kotiin on saatu kaksi kappaletta kirjahyllyjä (joista toinen on kyllä tv-taso, mutta toimii vallan mainiosti kirjahyllynä ja printterin alusenakin), pakastin ja imuri. Eli kaikki mistä viime postauksessa taisin valittaa :D Molemmat hyllyt oli ilmasia, toinen odotteli tossa meiän rapun ulko-oven edessä roska-autoa yhtenä iltana ja päätettiin pelastaa se meille. Toinen hylly taas asusteli aiemmin pyykkikopperon seinän vierellä (seinään ruuvattuna...) mutta pakastinta sinne tunkiessa se jouduttiin ottamaan pois tieltä, ja niin sekin päätyi sisätiloihin. Ja sijoitusongelmien jälkeen eteiseen, koska muualla on melko kierot lattiat, kun alahylly oli seinässä kiinni niin ylin hylly huoju puolisen metriä seinästä poispäin... pakastin ostettiin kympillä vuokraemännän miesystävältä ja imuri niin ikään kympillä charity shopista nurkan takaa. Ja toimiikin ihan hyvin!

Jotta elämä ei liian ruusuista olis, tulee vuokraemäntä huomenna pieniin homeenpesutalkoisiin. Jep, ollaan vahvasti sitä mieltä että meiän ihanaisessa makuuhuonessa on hometta nurkissa ja ikkunanseudulla. Mutta toisaalta enpä oo vielä ollu brittitalossa, jossa ei ois ollu minkäänasteista homeongelmaa... ehkä se luokitellaan ominaisuudeksi, ei ongelmaksi. Mutta pidetään peukkuja että homeesta päästään eroon eikä tarvi heti alkaa uutta asuntoa ettimään :P

Toinen kökkö uutinen on se että Ryanair lopettaa tän kuun loppuun lentonsa Edinburghista Tampereelle, joten kotikotona käyminen tulee harppauksen verran haasteellisemmaksi/kalliimmaksi. Kateltiin että Blue1 lentäis joulukuussa Edistä Suomeen vaivaisella 900 eurolla, jos kaksin haluttais lähteä... eh, ei taida tulla kauppoja. Onneks halvempiakin vaihtoehtoja löytyy, mut ettimään joutuu paljon enemmän. Saa nähä, päästäänkö joululomalla Suomeilemaan :(