Meni varmaan puoli tuntia ennen kun blogger suostu lataamaan nuo kuvat... ja silti toi yks jääräpää jäi väärinpäin. Olkoon!

Pari viikkoa sitten käytiin kävelyllä puistossa, joka on heti tossa nurkan takana:





Sillon ei vielä näyttäny kovin jouluselta, vaikka olikin pirun kylmä. Jossain välissä kuitenkin oli satanut lunta, koska viikkoa myöhemmin Suomesta palatessa täällä oli lumihippusia siellä täällä ja tiet aika jäässä.




Mulla oli kamera mukana Suomessa, mutta eipä niitä kuvia hirveesti tullu otettua. Noin sataa yhteistä posetuskuvaa lukuunottamatta siis. :D Neljässä päivässä ehti sosialisoida niin paljon että kotiinpaluun jälkeen en oo tainnu varsinaisesti puhua kenenkään muun kuin Robin kanssa :D Erakoiminen on ihan kivaa joskus.

Kotiin piti tietty tuoda vähän evästä mukana:



Kovin paljoa tosta satsista ei enää oo jäljellä, leipää pakkasessa ja hippu glögiä jäljellä.

Tultiin siis Suomesta takaisin jo 18. päivä, eli joulu vietettiin kaksin täällä. Päätettiin päähänpistona hankkia telkkari just ennen joulua, kun netistä osu silmiin ilmotus käytettynä myytävästä telkasta, joka oli vielä suht lähellä meitä. Uuden hankinnan myötä jouduttiin uudelleenjärjestelemään olohuonetta vielä jouluaattona, ja nyt näyttää kyllä paljon entistä kodikkaammalta :) Ja pääsin näkemään Lumiukon, jee! Joulu pelastui.

Muuten oltiin aattona ihan rauhassa, ei tehty mitään ihmeellisyyksiä. Tein joulutorttuja ja totesin että ne voi näköjään tehdä myös piirakkataikinaan. Olin siis vahingossa ostanu kaupasta väärää taikinaa, mutta ne paketit oli ihan saman kokoset ja väriset ja vielä ihan vierekkäin hyllyllä! No ehkä ens kerralla tulee luettua tekstit tarkemmin ja ostan puff pastrya shortcrustin sijaan...

Puoli kahdentoista aikaan yöllä suunnattiin tien toisella puolella olevaan kirkkoon christmas carols - joululaulutapahtumaan. Perillä meille selvis että kirkko olikin katolinen.... eipä siinä, yhtä ulkopuolisia me oltais kai missä vaan kirkossa oltu, kun ei kumpikaan kuulu kirkkoon. Joulutunnelmaan kuitenkin pääs hyvin, vaikka välillä tulikin olo että "Mitä ihmettä mä täällä teen" :D Oltiin pahiksia ja livistettiin vähin äänin meiän takarivin paikoilta kun varsinainen keskiyön messu alkoi. Kotona juotiin mukilliset glögiä ja molempien maiden perinteitä venyttäen avattiin lahjat vähän puolenyön jälkeen joulupäivän puolella :)

Suomalaisista joululaatikoista en hirveemmin pidä ja brittiläisiä ruokia en edes yrittänyt kokata, kun en niitä oo varsinaisesti koskaan edes syönyt. Viime vuonna kämppisten kanssa vaihdettiin kalkkuna kanaan :D Oltiin nyt siis varattu joululounas läheisestä pubista ja mentiin sinne syömään - ja hyvää olikin!






Kotona ennen lähtöä koitin epätoivosesti saada kuvaa mun kampauksesta (meillä ei oo sellasta peiliä millä näkis taaksekin :( ) ja tulin siinä samalla kuvanneeksi uudistunutta olohuonetta:



Tänään piti sitten ottaa vähän selkeämpiä todistuskappaleita. Yllättävän vaikeaa muuten koittaa rajata sekä silityslauta, kuivumassa olevat pyykit, että keittiö pois kuvasta - niin kuin näkyy, en onnistunut kovin kummoisesti :D Huomatkaa muuten alemmassa kuvassa keittiön puoliseinällä komeileva viiden punnan alennusseteli viskikauppaan!





Sellaista. Toistaiseksi home ei oo tullu takasin, joten saa nähdä ruvetaanko alkuvuodesta silti ettimään uutta kotia vai päätetäänkö jäädä tähän. Nyt vois vaikka aloitella paria esseetä ja miettiä työharjottelua varten tuntisuunnitelmiin ideoita...

Viime viikonloppuna oli St. Andrews -viikonloppu vaikka varsinainen St. Andrewsin päivä olikin vasta keskiviikkona, ja kyseisen "juhlapäivän" ansiosta moniin Skotlannin nähtävyyksiin pääs ilmaseks sisään. Käytettiin tilaisuus hyväksemme ja käytiin Dunfermline Abbeyssa ja Aberdourin linnassa sekä seikkailtiin bussilla ympäri Fifea muutenkin. Piipahdettiin myös nopeesti Robin isän luona Cowdenbeathissa :) Viides valokuva ja siitä alaspäin on DUnfermlinesta, alkupään kuvat Aberdourin linnasta. Ah kun mä tykkään tästä bloggerista ja siitä miten en osaa laittaa näitä kuvia järkevästi!

























Kävin yhtenä päivänä eräässä charity shopissa, ja yks henkilökunnan miekkonen sattu just laittelemaan vastasaapuneita lautasia hyllyyn, ja kävi seuraavan keskustelun myyjän kanssa:

"Hey there is still people's food on these plates!"

"That's just extra."

........

Note to self, never buy plates from a charity shop.

Oon innostunu neulomaan, yks sukkapari valmiina jo ja tumppuparistakin eka puolikas! Jee. JOulufiiliskin vaan nousee, varsinkin kun mut yllätettiin tänään suklaakalenterilla :D Reilu viikko ja Suomivisiitille!

Päivän tavotteena on lähteä yliopistolle kirjastoon tekemään esseetä, koska kotona jotenkin on liikaa kaikkia muita houkuttimia - kuten blogger....

Ostin viime viikolla uuden kameran, joten nyt toivottavasti tulis otettua enemmän kuvia ja ehkä jopa lisäiltyä niitä tänne!

Mulla on ihan joulufiilis, vaikka ollaan vasta ohitettu marraskuun puoliväli. Reilu kolmisen viikkoa ja alkaa loma ja lähdetään Suomivisiitille, jee! Paras olla lunta siellä sitten...

Eka placement-päivä oli tiistaina, ja oli huojentavaa huomata ettei kieli tuota ollenkaan niin paljon vaikeuksia kun viime vuonna. Oon taas East Endissä, luokan opettaja sanoi että suurimman osan lasten vanhemmat on työttömiä ja alueella on todella paljon huumeongelmia, eikä lasten kotiolot oo kovin kummoiset. Luokassa on 21 lasta, joista viidellä on sellanen erillinen "tukisuunnitelma" (ei mitään käsitystä mikä oikea termi kenties on suomeksi :D), yhdellä vahva näköongelma ja yksi puolalaispoika, jolle enkku on toinen kieli. Sillä pojalla on paljon ongelmia taustalla, eikä koulunkäynti kiinnosta ollenkaan. Haastetta riittää!

Tällä kertaa teksti taitaa jäädä vähemmälle ja keskityn enemmän kertomaan kuvin:












Blogger ei tykkää musta enkä mä siitä, joten kuvat on nätisti pötkössä. Sain toissapäivänä hirveen Halloween-innostuksen joka melkeen kuoli samantien, kun ei kaupassa ollutkaan jäljellä isoja ja hienoja kurpitsoja :( mutta saatiinpa kurpitsa silti, vaikka onkin pieni ja kyseisen kaupan vihoviimeinen! Lyhdyn kovertaminen oli niin kivaa että ihan varmaan teen ens vuonnakin, vaikka olis kuinka lapsellista! Sisuksista tehtiin keittoa, joka oli myöskin yllättävän hyvää, vaikka haastetta tuotti se että unohin ettei meillä oo blenderiä (tai mitä lie soseutuskonetta) joten luovasti päädyttiin suodattamaan kurpitsapalat poies pastasiivilän avulla...

Sitten on pari kuvaa lähiseudulta, yks jostain randomista kirkosta (?) tästä läheltä ja pari Pollok Country Parkista. Elukat on myös sieltä puistosta, vaikka meidän naapuri näyttääkin vähän samalta. Waverley Parkin kyltti oli muuten vaan niin hieno että siitä piti ottaa kuva :P

Pari kuvaa myös meiän kodista vihdoin! Eteistä, olkkaria ja keittiötä. Olkkari ja keittiöhän on siis samaa avointa tilaa, mutta en tiiä miten hyvin sen noista kuvista hoksaa. Tuo kuva missä on pääosassa on makuuhuoneesta (pyykkipussiin pöydän alla ei tarvi kiinnittää huomiota, tack). :D

Tuntuu ihan siltä kuin täällä ois satanu ainakin kolme viikkoa putkeen, vaikka kai sinne väliin on pari suht sateetontakin päivää mahtunut. Mutta kylmä on!

Tuli vaan sellasen kirjotusfiilis, mutta varsinaisen asian puutteessa joudun tyytymään lukkojen vaihtamisen ja pankkien mollaamiseen;

Taisin tänne muuton jälkeen valittaakin siitä että mulla oli ongelmia avata toi rappukäytävän ovi. Ongelma kuitenkin hävis koska jollakin toisella oli ongelma oven kanssa, eikä sen avain toiminut lainkaan joten ovea pidettiin lukitsematta pari viikkoa. Yhtenä päivänä sitten Rob soitti mulle iltapäivällä että koska oon tulossa kotiin ja onko mulla avaimet mukana, sen avain ei kuulemma toiminu lukossa joka oli nyt taas yllättäen lukittu. Kotiin päästyä totesin ettei munkaan avain toiminu, koska lukko oli vaihdettu! Kiltti naapuri päästi mut kuitenkin onneks sisään kun painoin niiden summeria. Eteisen lattialla sitten odotti uus ulko-oven avain. Sinänsä ihan järkevää toimintaa vaihtaa lukot kertomatta siitä etukäteen asukkaille ja vaan pudottaa uus avain postiluukusta siinä toivossa, että asukkaat on kotona siihen aikaan kun avaimen saavat....

Toinen juttu sitten on pankit. Tai lähinnä nettipankki. ARGH! :D Koitin tehä osotteenmuutoksen netin kautta, kun Lloydsin nettipankista löyty linkki että "tee osoitteenmuutos klikkaamalla tästä". No sen linkin takaa löyty vaan tulostettava lomake joka ois pitäny lähettää pankkiin... ja toinen juttu on se, että jos haluat tehdä maksun/tilisiirron tililtäsi, niin turvallisuussyistä pankin automaattinumerosta soitetaan sun puhelimeen ja automaattiääni sanelee nelinumeroisen luvun joka sun pitää kopioida ruudulle nettipankkiin ennen kun voit lisätä uuden maksunsaajan. Muuten ihan kätevä, mutta meillä ei tosiaan oo sitä kenttää täällä. Onneks on lankapuhelin (jota tosin ei voinu käyttää suoraan tossa maksujutussa, koska pankille on tietty ilmotettu vaan kännykkänumero) - Rob meni ulos omansa ja mun kännykän kanssa, ja soitti omalla puhelimellaan mulle lankanumeroon, jolloin mä klikkasin nettipankista nappia ja mun kännykkään tuli puhelu pankilta, ja Rob sitten luetteli numerosarjan oman puhelimensa kautta mulle sisälle ja mä naputtelin koneelle. Yksinkertasta ja aikaasäästävää tää nettipankin käyttö, eikö? :)

Saatiin tällä viikolla tietää tän vuoden placement koulut. "Pääsin" jälleen kaupungin itäpuolelle, ja junaa pitää vaihtaa kahdesti (sekä siinä välissä kävellä Central stationilta Queen Streetin asemalle...) mut kuukausilippu on itseasias halvempi kun kotoa yliopistolle ja luulen että matkakin kestää kokonaisuudessaan vaan suht saman verran. Hermoiluttaa, mutta myös jänskättää! Haluun päästä jo käyttämään uusia opevaatteita, joita shoppailtiin eilen Ellin kanssa :D

Ps. Miten hyvältä varrasleipä voikaan maistua! <3

Hah ihmettelin miks ihmiset valitti että ulkoasumuutoksen jälkeen blogia oli tosi vaikea lukea - kunnes käväisin yliopiston kirjastossa ja kokeilin ihan isoruutuselta koneelta. Joo eihän siitä tekstistä paljon selvää saanut :D Itellä siis on miniläppäri jossa toi taustan taivasosuus täyttää lähes koko ruudun, eli vanha fontin väri toimi ihan mallikkaasti, kun ei kuvan vihreämpi osuus tullut ruudulle edes alaspäin rullatessa. Mutta toivottavasti nyt onnistuu lukeminen vähän paremmin!

Viimeisten parin viikon aikana yliopisto-opiskelu on sisältänyt mm. sorminukke-Yodan ompelua, hernepussien kanssa juoksemista ja kellopelin soittelua sekä tutorittoman tutoriaalin ja vähän lasten runoutta. Eka tutoriaalipaperi kummittelee jo takaraivossa ja lukemista vois harrastaa vähän enemmänkin tosin.

Homeongelma näyttää ainakin hetkellisesti siirtyneen taka-alalle, vuokraemäntä tosiaan pesi makuuhuoneen seinät homeentappaja-aineella ja maalas kosteutta estävällä maalilla ja ihan normimaalillakin. Mutta katsellaan, en uskalla olla vielä luottavainen että tolla olis ongelmasta päästy täysin eroon, vaikka täplät seinistä onkin kadonneet eikä homeen hajuakaan enää tunnu.

Aioin herätä tänään hyvissä ajoin siitä huolimatta että on vapaapäivä, mutta peiton alla oli paljon lämpimämpää joten kovin tuotteliasta alkua ei tää päivä oo saanu. Keittiön lämpötilamittari näytti 15,7 astetta aamukymmenen jälkeen kun raahauduin aamupalaa syömään... eli noin 4 astetta enemmän kuin mitä ulkolämpötila on.

Aamua kuitenkin piristi ihana postitäti joka pudotti luukusta paksun kirjeen seukkarilta! Tiedänpähän mitä soitella kitaralla seuraavat viikot ;) Ja oli ihana lukea ihmisten terveisiä (ja vähän repeilläkin muutamalle niistä :D). Joulujuhlassa toivottavasti pääsen näkemään noitakin ihmisiä - me nimittäin mennään kuin mennäänkin Suomeen joulunalla!! Lopulta löyty KLM:n lennot Glasgows'ta Hesaan Amsterdamissa pyörähtäen, eikä hinta ollut päätä huimaava ollenkaan. Vajaa viikko vaan, mutta sekin riittää :)

Ps. Haunted Echoes on ehkä maailman surkein kauhuleffa. Edes mua ei pelottanu, repeilin vaan niille erikoisefekteille.

Oon ollu niin ahkera opiskelija, ettei ees blogille oo jääny aikaa! Syksyn rupeamahan tosiaan alko viikko sitten kahen tunnin mittasella päivällä ja viime keskiviikko olikin sitten jo vapaa... ja eilen ommeltiin huovasta sorminukkeja Star Wars -teemalla. Huh huh, missähän välissä sitä ehtis ees nukkua kaikelta tältä työmäärältä?

No ei, kyllä me saatiin yhteensä varmaan 40 sivun eestä kirjalistoja joista pitäis poimia luettavaa ja useampi tuhat sanaa esseitäkin tiedossa jo. Vaikka toka vuosi vaikuttaakin ekaa rankemmalta myös siksi että tammi-maaliskuussa tulee olemaan kuuden ja puolen viikon työharjottelu, tuntuu jotenkin paljon helpommalta mennä yliopistolle kun tietää paikat ja tunnistaa (ainakin muutamat) naamat. Ja kuus viikkoa käytännössä pelkkää enkkua puhumista autto ihan valtavasti, en oo joutunu juuri pyytämään ihmisiä toistelemaan sanomisiaan (en ees mun tutoriaaliminiryhmän tyttöä, jolla on vahva skottiaksentti S-vialla höystettynä!) ja oon itekin puhunu paaaaaaljon enemmän ja vapautuneemmin kun viime vuonna. Ehkä se yks puolalaispoju niissä halloween-bileissä oli oikeassa sanoessaan että koko eka vuosi menee kielen kanssa tapellessa :P

Kotiin on saatu kaksi kappaletta kirjahyllyjä (joista toinen on kyllä tv-taso, mutta toimii vallan mainiosti kirjahyllynä ja printterin alusenakin), pakastin ja imuri. Eli kaikki mistä viime postauksessa taisin valittaa :D Molemmat hyllyt oli ilmasia, toinen odotteli tossa meiän rapun ulko-oven edessä roska-autoa yhtenä iltana ja päätettiin pelastaa se meille. Toinen hylly taas asusteli aiemmin pyykkikopperon seinän vierellä (seinään ruuvattuna...) mutta pakastinta sinne tunkiessa se jouduttiin ottamaan pois tieltä, ja niin sekin päätyi sisätiloihin. Ja sijoitusongelmien jälkeen eteiseen, koska muualla on melko kierot lattiat, kun alahylly oli seinässä kiinni niin ylin hylly huoju puolisen metriä seinästä poispäin... pakastin ostettiin kympillä vuokraemännän miesystävältä ja imuri niin ikään kympillä charity shopista nurkan takaa. Ja toimiikin ihan hyvin!

Jotta elämä ei liian ruusuista olis, tulee vuokraemäntä huomenna pieniin homeenpesutalkoisiin. Jep, ollaan vahvasti sitä mieltä että meiän ihanaisessa makuuhuonessa on hometta nurkissa ja ikkunanseudulla. Mutta toisaalta enpä oo vielä ollu brittitalossa, jossa ei ois ollu minkäänasteista homeongelmaa... ehkä se luokitellaan ominaisuudeksi, ei ongelmaksi. Mutta pidetään peukkuja että homeesta päästään eroon eikä tarvi heti alkaa uutta asuntoa ettimään :P

Toinen kökkö uutinen on se että Ryanair lopettaa tän kuun loppuun lentonsa Edinburghista Tampereelle, joten kotikotona käyminen tulee harppauksen verran haasteellisemmaksi/kalliimmaksi. Kateltiin että Blue1 lentäis joulukuussa Edistä Suomeen vaivaisella 900 eurolla, jos kaksin haluttais lähteä... eh, ei taida tulla kauppoja. Onneks halvempiakin vaihtoehtoja löytyy, mut ettimään joutuu paljon enemmän. Saa nähä, päästäänkö joululomalla Suomeilemaan :(

Hahaa, sainpas kameran piuhan takasin! Kaikkien muiden tavaroiden joukossa tosin, en pelkkää piuhaa hakenut Zanilta. Paljon kotoisampi olo kun voi taas vapaasti käyttää mm. desimittaa ja suomalaistyyppistä tölkinavaajaa. Ja juustohöylää <3.

Vaatteet sain kuin sainkin tungettua lipastonlaatikoihin, mutta kaikki kirjat ja koulujutut lojuu kasseissa ja laatikoissa ympäri olohuoneen lattiaa, kunnes saadaan ostettua kirjahylly. "Täysin kalustettu" asunto, josta vain sattuu puuttumaan sellasia turhuuksia kuin ruokapöytä, imuri ja tuo kirjahylly. Päättelin, että edelliset asukkaat eivät ole kokanneet, lukeneet tai sen suuremmin siivoilleetkaan. Pakastintakaan ei muuten ole, ei edes sitä semmosta pientä lokeroa jääkaapissa! Vuokraemäntä tosin lupas että voitais ostaa sen poikaystävän vanha pakastin kympillä. Näistä valituksista huolimatta tykkään edelleen tästä paikasta tooooosi paljon :) Ja tuosta kämppiksestäkin, juu ;) Muuttokuorman osa 2 takia täällä vaan on niin sotkusta etten ees yritä ottaa edustavia kuvia blogille vielä. Tyytykää siis Edinburghin ilotulitteluihin ja sen entisen kimppakämpän luksuskylppäriin!

Niinhän siinä taas kävi että nyt kun olis netti ja pääsis helposti päivittämään blogiakin millon tahansa, ni sitä ei tuu tehtyä ollenkaan niin usein. Mutta tosiaan, nyt on saatu sekä netti että lankapuhelin toimimaan, joten enää ei tarvi olla ihan ilman yhteyksiä ulkomaailmaan!

JOS mulla olis se kameran piuha, koittaisin ladata videon Edinburghin ilotulituksesta, mutta kun ei niin ei. Toissaviikon sunnuntaina vietettiin lähes koko päivä naapurikaupungissa, kierreltiin ensin intialaisella Mela-festivaalilla ja käveltiin ympäri Edinburghia (ja tultiin kännisen ja kovaäänisen edinburghilaismiekkosen seuraamiks....) ja pubiruokailun jälkeen linnoituttiin Princes Streetille kattomaan festivaalin päätösilotulitusta. Melkein tunti ehdittiin oottaa ennen varsinaisen tapahtuman alkua, mutta saatiinpahan hyvä paikka eikä sääkään onneks ollut liian kylmä. Ilotulitus siis järjestetään vuosittain Edinburghin linnan pihalla ja puutarhassa/puistossa siinä linnan alapuolella järjestetään maksullinen konsertti samaan aikaan. Kaikki kuitenkin näkyy ja kuuluu ympäri keskustaa (paitsi se ite konsertti ei näy, kuuluu vaan), joten ilmaiseksikin pääsee nauttimaan. 45 minuuttia mahtipontisia valoräjähteitä musiikin tahtiin vanhalla linnalla, oli kyllä aika wau! Tykkäsin. Paljon :)

Kotikin tuntuu jo ihan kodilta, vaikka täällä onkin hirmu kylmä. Lomaakin on vielä pari viikkoa jälellä, jeij!

Kotona (miten voi olla niin ihana paasta vihdoin sanomaan "kotona"?) ei nettia viela ole ja lapparinkin unohdin sinne joten yliopiston kirjaston aattomilla nappaimilla pitaa taas kirjotella!

Tykkaan meian kodista ihan hitsisti. Laittasin muutaman kuvankin mutta kun se kameran piuha on edelleen siella kamppiksen huoneessa. Kuitenkin, asunnosta loytyy pari juttua jotka erottaa sen (mun mielesta) edukseen monista brittiasunnoista:

1) ei kokolattiamattoja! laminaatti tosin notkuu jannasti parissa kohtaa... mutta on se silti mattoa kivempi!

2)sahkoliesi kaasuisen version sijasta

3)vain yksi hana kylpparin lavuaarissa!!!! saa just sopivaa vetta eika aina vaan polttavaa tai jaatavaa. rob ei meinannu ymmartaa mun innostusta kun huomasin asian eilen, olin jotenkin onnistunu ohittamaan kyseisen seikan asuntoa ekaa kertaa kattoessa.

Asunnon hassuuksiin taas menee mm. pesukone, joka ei suinkaan sijaitse keittiossa kuten yleensa (mika jo sekin olis musta hassua) vaan erillisessa pikkuhuoneessa rappukaytavalla. Vuokraemanta kerto etta sillon kun talo rakennettiin satakunta vuotta sitten, kahella muulla pohjakerroksen asunnolla oli vessat siella sisalla mutta jostain syysta meian kampan veski oli erillisessa kopissa kaytavan varrella. Myohemmin kylppari rakennettiin ihan asunnon sisapuolelle ja kyseisesta kopista tuli meian ihka oma pyykkitupa. Johon tosin myos naapurilla on avain, koska se sailyttaa muutamaa rinkkaa siella. Hoh.

Mulla ei oikeen oo ollu hyva tuuri noitten avainten kanssa - flatsharessa sain vaan kerran flatin oven auki, ja nyt ehin jo innostua miten helppo ton asunnon oven kaksi lukkoa on avata. Joo ne lukot kylla sujuukin, mutta voi raka etta ma tappelin eilen rappukaytavan oven kanssa! Ekalla kerralla ohikulkenut herrasmies tuli auttamaan neitoa hadassa ja sekin sai lukon auki vasta n. 10 minuutin yrittamisen jalkeen. Toisella kerralla kauppakassien kanssa meinas olla itku lahella, mutta naapuri ylakerrasta pelasti kun sattu lahtemaan ulos. Se naytti miten lukko toimii ja sano etta senkin avain tokkii aina, mutta kokeiltuaan mun avainta se totes etta vakivaltaa joutuu kayttamaan, jos meinaa sen lukon auki saada. Mutta kolmas kerta toden sanoo, illalla pubista kotiutuessa sain kuin sainkin oven ihan ite auki!

Kannykka on aivan turha varkki tuossa talossa muuten, siella ei oo kenttaa ollenkaan. Ei missaan nurkassa, kavin kylla kaikki lapi kun koitin tekstiviestia lahettaa! Naurettiin sita miten meille oli jatetty lapulle vuokraemannan perheen yhteystiedot ja tarkeita puhelinnumeroita, paljonpa tuolta niihin tarvittaessa soitellaan... niinpa mentiin illalla istumaan nurkan takana olevaan pubiin, jotta Rob sai hoidettua parit puhelut. Todettiin etta kadulla kenttaa kylla on - kaks metria etuovelta kauempaa lahtien tosin vaan.

Mutta kokonaisuudessaan tykkaan asunnosta tosi paljon :) Viela enemman toki sitten kun on netti ja kaikki muukin tarpeellinen saatu hommattua!

Pikainen bloggailutuokiohan tuo aina lisävirtaa pakkailuun, eh? Saadaan tänään illalla avaimet ja käydään viemässä suurin osa tavaroista asunnolle ja varsinaisesti muutetaan huomenna, jeiiiiij!

Noi palohälytykset ei tunnu jättävän meitä rauhaan. Toissapäivänä kuulu kuinka keittiössä piipitti hälytin, naapurihuoneen tyttö oli unohtanu ruokansa uuniin. Sitte viime yönä joskus kolmen aikaan alko ensin kuulua jostain kauempaa käytävältä palohälyttimen ääni ja pian pärähti meiänkin huoneen mekkaloitsija soimaan. Espanjalaisten turistien mielestä oli vissiin hirveen hauskaa seistä keskellä yötä ulkona yövaatteissa, sen verran paljon ja äänekkäästi ne naureskeli samalla kun ottivat iloisia ryhmäkuvia toisistaan. En oikeen tiiä oliko se paloharjotus vai vahinko vai mikä, mutta yövahdilla meni joka tapauksessa hetki ennen kun se keksi miten mekkalan saa hiljennettyä :D Eikä kukaan kyllä käyny tarkistamassa rakennusta tai mitään...

Naurettiin yöllä kun laskeskeltiin monestiko on osuttu palohälytyksen aikana johonki tän 7 kuukauden aikana; yks asuntolassa; yks Buchanan Galleries - kauppakeskuksessa; yks Crowne Plazassa; nyt kolme täällä.

Joo ei mulla mitään varsinaista asiaa ollu. Kunhan halusin tekosyyn laiskotella lisää tuon pakkaamisen kanssa :P

Korvat soi ja varpaat on jäässä enkä uskalla mennä suihkuun :D Palohälytin meni päälle kun Rob kävi suihkussa, kylppäristä ilmeisesti tunki oven ali ja yli ja läpi kuumaa höyryä joka kävi liikaa ton meluttimen hermoille. Ikkunat ja tuuletin auki, eikä se suostunut hiljenemään... eikä respassa ollu ketään vielä näin aikasin, ja kun koitettiin soittaa sellaseen päivystysnumeroon ni ne vaan käski ootella että tuuletin tekee tehtävänsä. Joku henkilökunnastakin kävi paikalla mutta ei näköjään osannu tehdä asialle mitään :P onhan se ihan jees herätä aamulla siihen että palohälytin soi pienessä huoneessa 20min! Mutta vieläkään en siis oo ikkunaa uskaltanu sulkea :D

Palohälytinepisodin taustalla piilee tietysti se seikka että tällä hetkellä asutaan halvahkossa "hotellissa" tiistaihin asti - jolloin päästään muuttamaan omaan kotiin! Tai no vuokrattuun sellaseen, mutta kämppiksettömään kuitenkin :) Tai ei se kai ihan kämppiksetönkään oo kun yhessä muutetaan, mutta olkoon. :D

Keskiviikkoiltana käytiin kattomassa taas paria asuntoa ja molemmat oli tosi kivoja ja hyvällä paikalla, mut toisen vuokra oli 125 puntaa/kk halvempi, mikä helpotti valintaa huomattavasti. Pieni paikka, mut sopiva meille :P Eilen juhlistettiin Robin synttäreitä allekirjottamalla vuokrasopimus ja muuttamalla suuren suuri parin matkalaukun kokoinen omaisuutemme väliaikasesta flatsharesta tänne hotelliin, jossa asustellaan nyt sitten tiistaihin asti.

Ha, Robin työkaverit oli muistaneet sitä lahjoilla joihin kuulu mm. jättimäinen helium-ilmapallo, joka värikkäästi kerto jokaiselle vastaantulijalla, että joku täytti tänään 30. Jotta se ei olis näyttäny tarpeeks hassulta yrmeäilmeisen kauluspaitaan ja suoriin housuihin pukeutuneen kädessä, KElvinbridgen asemalla oli metro hajonnu ja jouduttiin odottelemaan keskustassa ties kuin kauan ennen kun metro pääs liikkelle. Mikä tarkotti sitä, että vaunu oli tupaten täynnä ja tilaa oli yhden pirteänvärisen heliumpallon verran vähemmän :)

Tykkään Glasgow'sta! Edelleen. :)

Reilu viikko sujahtanu kätevästi tekemättä käytännössä yhtään mitään, mutta silti ei oo tylsyys tai suomi-ikävä ehtiny iskeä. Onneksi :).

Päivät on kyllä menny kivasti asuntoja ettiessä ja maileja lähetellessä. Useammassa näytössä on käyty mut silti ei oo vielä löytyny oikeen sellasta, mitä haetaan. Tänään ja huomenna kuitenkin taas yhdet näytöt edessä, ja molemmat on kivalla alueella ja vaikuttaa ihan hyviltä vaihtoehdoilta. Sen on kyllä saanu huomata että yksityisten vuokraisäntien kanssa saa olla hitusen varpaillaan - meiän piti viikonloppuna mennä kattomaan yhtä asuntoa, ja se vuokraisäntä sano että voidaan mennä koska tahansa kello 5 ja 7 välillä, se olis kuulemma joka tapauksessa paikalla tekemässä jotain paperihommia. Käytiin ensin toisessa näytössä joten oltiin tuolla sitten vasta varttia vailla seittemän, mutta kukaan ei tullu avaamaan ovea kun koputettiin, eikä asunnosta kuulunu/näkyny mitään elonmerkkejä. Rob koitti pari kertaa soittaakin, mutta meni vaan vastaajaan. Niinpä sitten lähdettiin pois ja ihmeteltiin, että olipas outoa kun heppu oli kuitenkin aiemmin vastannu puheluihuin ja sähköposteihin ihan hyvin.

Eilen illalla se vuokraisäntä sitten soitti Robille ja sano että sen puhelin ei jostain syystä ollut toiminut 4 päivään ja nyt se kävi läpi 30 vastaanotettua puhelua. Kertoi myös, että asuntoon oltiin just oltu asentamassa uutta boileria (meinasin kirjottaa broileria :P) ja että koskas tahdottais koittaa järjestää asunnonkatseluaikaa. Että näin, onhan siinä ihan oma logiikkansa olla neljä päivää tavoittamattomissa ja sanoa että itse asiassa kämpässä tehtiinkin just pientä remonttia sillon kun oli sovittu, että mennään sitä kattomaan. Eipä sovittu uutta näyttöaikaa.

Eilen järkkäänty vähän extemporee yks näyttö myöskin. Vuokraisäntä vaikutti kyllä tosi mukavalta mut päätettiin jäätä sopimukset kirjottamatta, kun rappukäytävän ovi puuttu ja kaikki ikkunat oli rikottu ja ite asunnossa näky että oli ollu pari vesivahinkoa joskus. Vuokraisäntä vaan selitteli ilosena että monta vuotta sitten oli katosta irronnu tiili ja sen takia oli tullu vettä sisään - mutta ei hätää, hän kyllä maalaa jäljet piiloon ennen kun muutettais sisään!

Muut mitä on käyty kattomassa on oikeesti ollu ihan kivoja, mutta joko sijainti taikka sitten muuttopäivä on tökänny. Saa nähdä, sormia saa pitää ristissä jotta sopiva kämppä löytyis mahd. nopeasti! :)

Perjantaina oltiin menossa jälleen yhteen asuntonäyttöön illalla Robin töiden jälkeen, mutta meinas aikataulut mennä vähän tärpille koska herra oli myöhässä - se oli käyny ostamassa viimesen jutun mun synttärilahjaan ja sen takia joutunu juoksemaan asemalle lol. Suloinen paperikassi, jossa oli kissanpennun kuva, ja tiukka käsky etten saa avata ennen puoltayötä. Mutta awws, oon vieläkin vähän järkyttyny miten hyvin Rob tuntee mut :D Ei lahjaan tarvi käyttää simona rahaa, jos se on just osuva saajalleen. Rob oli kuulemma kyselly Bodyshopissa neuvoa myyjältä, mutta tyrmänny sen ehdotuksen (jotain kookokselta tuoksuvaa), koska muisti että inhoon kookosta kaikissa muodoissa, ja päätyny sen sijaan vaniljaan ja suklaaseen. Se oli ostanu myös valkosuklaata ja "Little Miss Stubborn" - rasiallisen minttuja. Olin niin vaikuttunu että piti päästä jakamaan asia tännekin :D Nyt on teinivuodet sitte teineilty - 20, huiii....

Varsinainen synttäripäivä oli harvinaisen lämmin ja aurinkoinen, joten aamun asuntonäyttöjen jälkeen käveltiin West Endissä ja illalla mentiin ulos syömään. Ja eksyttiin kotiintulomatkalla ja törmättiin citykettuun, mutta lopulta löydettiin kuitenkin kotiin :D

Viime postauksessa taisin ihan kiitettävästi valittaa meiän kylppäristä, mutta nyt luksukseen on saatu lisäystä myös pimeydellä - toissailtana sopivasti kauhuleffan kattomisen jälkeen totesin, ettei kylppäriin saa enää valoja... hyi että, ja ikkunaan heijastuu vielä puiden oksien ääriviivat ulkoa.

Laittaisin tänne kuviakin tylsän tekstin sekaan, mutta kameran piuha on edelleen Zanin huoneen vaatekomeron ylähyllyllä laatikossa. No pics, siis.

Kesä meni ja vaikka lomaa onkin vielä lähes puoltoista kuukautta jälellä, niin alan enemmän mieltää tän jos syksyks. Varsinkin kun eilen palasin vihdoin tänne Glasgowhun! :) Namnam.

Kesä meni aika tiiviisti töissä mansikkahommissa, ja kivoja hommia olikin :) Oli haikeeta lähteä vikana päivänä. Vika isosteluriparikin tuli tehtyä ja veljen rippijuhlia juhlittua ja kavereita nähtyä - harmittavan vähän, mutta parempi sekin kun ei mitään! Ja lauantain kesän päättäjäisillanvietto oli ihan huippu, aivan loistava porukka oli kasassa :) Itkuthan siinä meinas tulla, kun piti lähteä.

Eilen aamulla oli liian aikanen herätys ja vikojen pakkailuiden ja halien jälkeen Viivi, Anni ja Milla lähti viemään mua kentälle. Matka alko lupaavasti sillä että mun käsimatkatavaralaukusta ratkes sauma ennen kun pääsin kotiovelta autoon, mutta kentälle päästyä kaikki suju niin sutjakkaasti että ehin melkeen tunnin ootella koneeseen pääsyä. Tällä kertaa otin kitaran mukaan, ja sen ehjänä selviämistä saikin sitte jännittää. Mulla ei alunperin ollut kun pehmeä laukku sille, ja koska ryanairin varaussysteemi on hanurista, tajusin sen menevän ruumaan vasta sen jälkeen kun olin jo varannu ja maksanu koko lennon. Onneks porukat pelasti mut ostamalla etukäteissynttärilahjaks kovan laukun, ja sen ja "FRAGILE! Please be careful and you'll save a girl's day. Thank you" - tarran avulla kitara selvis kuin selviskin ehjin nahoin :)

Rob oli Edinburghin kentällä vastassa ja tultiin sitte yhessä Glasgow'hun. Se oli onnistunu unohtamaan avaimensa kotiin eikä kumpikaan meiän irkkukämppiksistä sattunu olemaan kotona, joten sain sitte hetkisen ootella kamojen ja kitaran kanssa ulkorappusilla kun herra kävi hakemassa vara-avaimen läheisestä pubista :D. Olin aikasemmin kuullu vaan hyviä puheita West Endistä, ja aivan ihanaa aluetta tää ainakin on, missä nyt satutaan asumaan nää seuraavat 9 päivää vielä :) Tää kämppä tosin on kai nyt sitä surullisen kuuluisaa brittiläistä arkkitehtuuria kylppärin reikäisine lattioineen ja vuotavine kattoineen, mutta toistaseks ainakin lähinnä naurattaa murjuisuus. Vois olla toinen juttu jos täällä pitäis asua kauemmin kun tää reilu viikko :P Keittiö on kyllä kiva ja meiän huonekin ihan jees. Puulattia, umpeen muurattu takka, kiva näköala jättimäisestä ikkunasta ja yhtä jättimäinen sänky. Jossa tosin on ärsyttävä kuoppa yhessä kohtaa. Huoneen vakituinen asukas vissiin opiskelee lääketiedettä, kun seinällä on isot julisteet ihmisen lihaksistosta ja luustosta.

Rob lähti töihin tunti sitte ja mulla on suunnitelmissa raahautua kohta vähän ostoksille ja sitte alottaa syksyn suurin haaste - asunnon etsiminen. 9 päivää aikaa löytää kiva kämppä suht hyvältä alueelta ei-ihan-mahdottomien kulkuyhteyksien päästä yliopistolta. Miks Jordanhillin pitää olla siellä korvessa kaukana keskustasta? :P Onneks vaan mun yliopisto rajoittaa kämpän sijaintia, Robin työpaikka on ihan Central Stationin vieressä joten sinne kyllä pääsee melkeen mistä vaan Glasgow'n kolkasta jotenkin.

Mutta nii. Ihana olla takas täällä :)

Ja ai nii, kommenttiboksista löyty peräti kaks ihanaa piristystä!




Sekä Elli että hanshu olivat muistaneet mua elämäni ihka ensimmäisellä blogipalkinnolla! Tacktack molemmille :)

Kymmeneen kysymykseen siis pitää vastata ja sitten laittaa eteenpäin kymmenelle muulle bloggaajalle.

1. Suosikkiväri: ööp. ruskea? musta? vihreä? mikä vaan kiva väri kelpaa :P
2. Suosikkieläin: kissa <3
3. Suosikkinumero: ei mulla semmosta oo.
4. Suosikki alkoholiton juoma: kaakao. tai tuoreista aplareista puristettu mehu. tai äitin mansikkamehu :P
5. Facebook vai Twitter? facebook.
6. Intohimosi: skotlanti? :D raaka halloumijuusto. suklaa.
7. Saada vai antaa lahja? antaa. saaminen on yleensä kiusallista :P
8. Suosikkikuvio: enpä oo kyllä koskaan tullu miettineeks :D
9. Suosikkiviikonpäivä: perjantai.
10. Suosikkikukka: mun kukkatuntemuksella ei voi laittaa kun jonkun näitä perustylsiä vastauksia, joko ruusu tai kielo varmaankin :D

Tää taitaa jo löytyä kaikista blogeista joita seuraan, joten oon possu enkä haasta ketään.

Viimenen ilta asuntolassa. Outoaaaaaaaa.

Eka yliopistovuosi takana ja vikat esseet palautettu, tulokset vaan saadaan vasta joskus kesäkuussa. Hmph. Ois ollu kiva lähteä kesälomalle tietäen, pääskö läpi kaikista kursseista, mutta ei sitte. :D

Rob on oleskellu täällä torstaista asti ja viikonloppuna se vei mut Aberdeeniin nopealle visiitille, kun sattu sopivasti löytämään tarjouksen, jolla bussimatka oli kaks puntaa per pää/per suunta. Käveltiin yliopiston kampuksella, istuttiin meren rannalla, kierreltiin kaupungilla ja syötiin hyvää ruokaa. Vaikka mulle kovasti koitettiinkin tyrkyttää kasvisvaihtoehtoa pekoniversion sijasta meksikolaisessa ravintolassa :D Cove Bay <3

Glasgow'hun paluun jälkeen alko pakkausoperaatio. Miten on mahollista, että tulin tänne yhen matkalaukun ja kahen pienemmän laukun kanssa, mut pois lähtiessä tavaraa on ainakin kolme kertaa enemmän, vaikka osan vaatteista, astioista ja kirjoista laitoinkin hyväntekeväisyyteen? Onneks muut tytöt näytti kärsivän samasta ongelmasta. Eilen oli muuttopäivä, kolme meistä on vuokranneet talon tästä läheltä ja vietiin sekä niiden kamat että suurin osa mun ja yhen toisen kämppiksen tavaroista sinne kesäks. Kyproslainen kämppis muutti jo viime viikolla pois sanomatta kellekään että muuttaa nyt o.O Sitten sen pelottava miespuolinen kaveri selitti mulle että tulee tällä viikolla hakemaan unohtuneen astiankuivaustelineen (joka todennäkösesti makso noin kaks puntaa) kun törmättiin kaupassa.

Tänään käytiin ostamassa kaks matkalaukkua ja oon koittanu tunkea Suomeen tulevaa omaisuuttani niihin. Huomenna pitää vielä kävästä Jordanhillissä palauttamassa kirjoja, yks leffa (ajateltiin kattoa se eilen illalla, kunnes tajuttiin, että olin pakannu läppärin cd-aseman muiden tavaroiden kanssa kesäks pois... ei leffan kattomista siis.) ja jonkun muun maths resource, joka oli jostain syystä laitettu samaan muovitaskuun mun esseen kanssa. Sitten loppusiivoukset ja Edinburghiin vikaks yöks, kunnes aaaaaaikasin torstaiaamuna hyvästit Robille kentällä ja Suomea kohti pariks kuukaudeks.

Ihan erilainen eka vuosi Skotlannissa kun odotin, samaan aikaan paljon vaikeempi mut myös mahtavampi kun mitä oletin ja toivoin. Ja selvisin työharjottelusta! Mutta Fireflies vaikenee syksyyn asti. Heips.

(mulla on haikee olo :( )

Miten reilu kuus tuntia koululla viisvuotiaiden kanssa voi saada ihmisen niin saakelin väsyneeks? Enää en onneks stressaa tai jännitä jokasta kouluaamua, osittain tosin myös siks ettei me päästä opettamaan ollenkaan niin paljon kun monet muut meiän vuosikurssilaiset, joten ei sitä jännitettävääkään oikeen oo. Mutta lapset on ihania <3 Ikävä tulee kun ens keskiviikkona pitää lopettaa.

avustaja: "O**n, ootko sä viis- vai kuusvuotias?"
O**n:"Viis. Näytänkö mä muka kuusvuotiaalta?!"

:D

Kuninkaallisia häitä juhlittiin myös yhteensä neljänkymmenen pikkuprinssin ja -prinsessan voimin. Tytöt selitti innoissaan kenen kanssa menevät naimisiin sitten kun ovat yhtä vanhoja kun ope, Kate sai monta sydämistynyttä vihollista vietyään komean prinssin :(

Yks pikkutyttö huudahti menevänsä yhden luokallaan olevan pojan kanssa naimisiin. Poika katsahti vuoroin tyttöä, vuoroin opettajaa ja meitä työharjottelijoita ja totes vakavana: "Meille tulee avioero." Raakaa. :D

Opettajainhuoneessa yks opettaja kertoi kuinka oli kysellyt luokaltaan kuka aikoo katsoa häitä, ja yks poika oli sitten vastannu topakasti, että ei katsota, koska isä oli sanonu ettei niitä saa katsoa, kun ei kerran verojakaan makseta. Hups. :D

Mulle on myös selvinny että jos ekaluokkalainen kirjottaa "shout", se todennäkösesti tarkottaa liukumäessä laskemista eikä huutamista. Ja että pikkuskotille "getted" kuulostaa luonnollisemmalta kun "got". Ja myöskin että luokan kirjastonurkkausta saa käyttää vasta kun ope on piilottanut kaikki kirjat, joita lapset ei osaa vielä lukea sujuvasti, jottei ne turhaudu liikaa...

Wiiwi käväisi täällä viikonlopun yli toissaviikolla. Ehdittiin parissa päivässä kierrellä Glasgow'n nähtävyyksiä ja piipahtaa Edinburghissa sekä lounastamassa R:n kanssa. Oltiin päätetty olla kunnon turisteja ja mennä kiertobussiajelulle. Harmi, että täällä operoi kaks eri firmaa, siniset bussit ja punaiset bussit omistavat yhtiöt. Kilpailu asiakkaista on kovaa, koska firmoilla on melkeen täysin samat reitit ja pysäkit, mutta toisella on kuuluisampi selostaja, uudemmat bussit, pari pysäkkiä enemmän ja vähän tiheämmin vuoroja. Ja sama hinta kun toisella firmalla, mutta lippu on voimassa vaan puolet toisen yhtiön lipun voimassaoloajasta. Kyseisten yhtiöiden edustajat piiritti meidät ja kirjaimellisesti saarto :D molemmat koitti tyrkyttää karttoja ja nykiä omaa bussia kohti ja nollata vastustajan firman täysin. "Älä kuuntele sitä, sininen firma kusee!" :D Lopulta kun päästiin yli-innokkaista oppaista eroon, tuli kolmas ystävällisesti kertomaan että kulman takana on kiva pubi jos halutaan tutkia reittikarttoja ihan rauhassa :D

Satuttiin keskustassa kuulemaan vähän vähemmän perinteistä säkkipillinsoitantaa:







Arkipäivät on menny tehokkaasti työharjottelussa ja vapaat ja viikonloput R:n kanssa. Lauantai-sunnuntaina oltiin yötä Dunfermlinessa ja käytiin illalla kattomassa kauhuleffa Insidious. Kauhuleffat on kivoja kun niiden aikana ei uskalla nukahtaa :P Leffateatterilta takas majapaikkaan kävely yöllä yhentoista jälkeen pilkkopimeässä, tyhjän kaupungin läpi ei sitten ollu niin kivaa...

Reilu kolme viikkoa ja pitää lähteä takas Suomeen :( Hirveesti haluun kyllä mennä, mut kun haluisin olla täälläkin niin paljon :D

Mihin tää eka vuosi on menny?! Oon ajatellu onnellisena että mulla on vielä melkene kaks kuukautta aikaa täällä ennen Suomeen paluuta, mutta eilen skypetelessä kävi ilmi ettei sitä aikaa olekaan kun viis ja puoli viikkoa. VIIS JA PUOLI VIIKKOA. Ei sillä, kyllä mä Suomen kesää ja kaikkia kivoja juttuja (töitäkin!) ootan innolla, mut silti en haluis kuitenkaan lähteä täältä vielä. Vaikka se onkin vaan muutamaks kuukaudeks, niin silti. Tajusin kanssa että nyt keväällä tulee olemaan eka kerta kun täältäkin lähtiessä saa hyvästellä ihmisiä hetkeks. Onpas mulla nyt haikeita ajatuksia :D

Placement alko viime maanantaina ja aamulla juna-asemalla ei ees pahemmin jännittäny, koska tunsin kerrankin olevani hyvin valmistautunu. Ja paskat, mun hienolla tuntisuunnitelmalla ei tehny yhtään mitään kun opettajatkin päättikin muuttaa päivän ohjelmaa, joten loppujen lopuks me ei opetettu yhtään mitään, pelattiin vaan hetken verran matikkapelejä lapsosten kanssa ja vahdittiin että ne tekee yhden tehtävän tehtävävihoistaan. Tuntuu että mä härjottelen olemaan tarhantäti enkä opettaja :D

Oi että ne pikkuskotit on sulosia <3 Yhtenä päivänä yks poika sano itsevarmasti että selviäis kyllä vaikeemmistakin pennilaskuista, opettajan tehtävät oli ihan lällyjä. No ope sitten anto valtavan haasteen kyseiselle pojalle: tilaisuus tienata 5 ekstra minuuttia perjantain golden timeen, jos löytää oikean vastauksen haastavampaan tehtävään! Pojan kasvot kalpeni ja ryhti parani kun raukka valmistautu koitokseen muiden viisvuotiaiden haukkoessa henkeä ja kannustaessa :D Ratkaisu kuitenkin löyty, ja lähimpänä istunu poika nous innoissaan seisomaan ja halas tiukasti sankariaan muiden huutaessa hurraahuutoja ja pomppiessa - kunnes yhtäkkiä koko luokka hautas pikkusankarin ryhmähalin alle :D Hetken kuluttua autuaasti hymyilevä matikkanero (joka siis onnistui laskemaan 5 pennin kolikon 1- ja 2-pennisten seassa!) onnistui kömpimään takasin jaloilleen ja hetken mietinnän jälkeen huudahti tuohtuneena, etteihän luokalla edes oo koko golden timea tällä viikolla, kun perjantai on vapaa :D

Kevätlomalla käytiin R:n kanssa Barras marketilla, sellanen jättimäinen kirpputorityyppinen marketti reilun vartin kävelymatkan päässä täältä. Alue tuntu ihan valtavalta ja pari tuntia kulu kivasti kierrellessä, vaikka suurin osa tavaroista oli sellasia että niitä kukaan tuskin ostaa. Lukemista olis kyllä löytyny halvalla. Tänä viikonloppuna käytiin kahdella toisellakin marketilla eripuolilla Glasgow'ta ja perjantaina mentiin kävelylle Pollock Country Parkiin. Yks niitä paikkoja, mihin mun ois ehdottomasti pitäny mennä jo aikasemmin! Sattu ihana ilma ja harmiteltiin ettei otettu mukaan mitään syötävää. Ennen Suomeen paluuta pitää mennä piknikille sinne :P

Viiviseni tulee torstaina <3

Jeij. Hyvin kulutettu puoli tuntia blogin parissa, seuraavaks pyykinpesua, esseen kirjotusta ja kahville kämppiksen kanssa!

Meneillään yks näitä ihania hetkiä, jollon kaikki asiat tuntuu vaan olevan tosi hyvin ja haluu vaan maata sängyllä ja hymyillä onnellisena :D Oon tänään nukkunu myöhään, tehny lettuja aamupalaks ja nauttinu kämppiksettömästä asunnosta, kävelly aurinkoisessa ja huisin kesäisessä Glasgow'ssa (vaatimattomat +20 mun mittarin mukaan) ja käyny syömässä ekaa kertaa elämässäni intialaista ruokaa. Ei nouse suosikkilistalle vaikkei se pahaakaan ollut :D

Assignmentit on tehty ja palautettu eikä niistä tarvi nyt huolehtia hetkeen. Kevätloma alko sillä että kaikki muut kämppikset lähti kuka minnekin ja mä jäin kaheks illaks kuuntelemaan flatin narisevia lattioita ja panikoimaan kummituksista ja räyhähengistä, joita ihan varmasti on joka ikisessä brittitalossa vaikkei sitten kovin vanha rakennus oiskaan kyseessä.

Sunnuntaina menin Edinburghin kentälle äitiä vastaan, joka sattukin tulemaan sopivasti brittien äitienpäivänä kyläilemään <3 Kierreltiin Glasgow'ssa ja Glasun kaupoissa pari päivää ja tietty kastuttiin kunnolla sen ainoan kerran kun unohettiin sateenvarjo kotiin. Keskiviikkona mentiin takas Edinburghiin, kierreltiin vanhaa kaupunkia ja käytiin linnassa ja illalla syömässä R:n kanssa kivassa pubissa, jonka skottilaisuudesta ei oltu kaikki ihan samaa mieltä. Huhtikuun alku, ja ulkona tarkeni sukkahousuissa ja lyhyessä tunikamekossa, kelpas! Illalla hostellille kävellessä meinas tulla kylmä tosin.

Yöllä noustiin kolmen maissa ja käveltiin kaupungin halki pysäkille ja linkulla kentälle. Eka kerta, kun joku muu oli lähtijänä ja mä se joka jää kentälle heiluttamaan.

Torstaina R lähti mun seuraks kattomaan kahta asuntoa, joista molemmat osottautu aivan ihaniks (vaikka toisessa olikin se pelätty kaasuliesi), mutta nyt oon kuitenkin ruvennu miettimään että josko tulis syksyllä niin aikasin että ehtis hyvin ettiä sen kämpän sillon. Torstai ainakin osotti sen, että asunto on mahdollista löytää parissa päivässä.

Mun huoneen ikkunasta näkee Glasgow'n vanhimman rakennuksen, mutta vasta eilen menin käymään siellä ekaa kertaa. Oij <3 se riittäköön kuvaukseksi :D Illalla mentiin yhteen pubiin pariks tunniks kahen R:n kaverin kanssa. Tapasin mm. pienen skottimiehen, joka innoissaan koitti löytää biisiä kaheksankymmentäluvulta, jota R ei tietäis (ei onnistunu) ja joka osas luetella joka ikisen junapysäkin välille Lontoo-Glasgow ja lukemattomille reiteille Skotlannin sisällä. Hauskoja heppuja.

Edellisen postauksen jälkeen on tullu käytyä myös St. Andrewsissa (<3) ja istuskeltua meren rannalla, käveltyä ympäri Dunfermlinen katuja ja eksyttyä puistoon siitä huolimatta että mun opas on viettäny lapsuudessaan tunteja siellä.

Tällä hetkellä placement ei pelota, jännittää vaan sellasella positiivisella tavalla. Se tosin meinas vähän pistää kyrpimään, kun mun placement partner ei päässy vikaan harjottelupäivään ja lähetin sille sitte maililla tiedot ja lukujärjestyksen varsinaista placementtia varten, ja se sitten mailas mulle samana päivänä kun oltiin menossa käymään koululla jotta voitas esitellä opettajille mitä meinataan tehdä placementissa, että ei saa mun liitettä auki, joten voisinko tulostaa sille sen timetabelin. Eihän sillä ollutkaan kun reilu kaks viikkoa aikaa koittaa avata se. Siellä koululla neiti sitten viattomasti sano opettajalle, ettei oo suunnitellu vielä oikeen mitään, koska vasta sai sen aikataulun... fair enough.

Enkku tuntuu sujuvan paremmin ja aksenttien heprea alkaa sillon tällön valkenemaan. Jeij, pelkäsin ettei kieli alkais koskaan sujumaan.

Hah kuulin tällä viikolla että mun blogilla on yks skottilukija joka kattoo nättejä valokuvia kun ei tekstiä ymmärrä. Skottiaksentilla puhuttu suomi kuulostaa söpöltä. :)

Hirmuisesti kouluhommia tehtävänä ja placementin suunnittelua edessä seuraavan kolmen viikon aikana, mutta yliopistolla ei tarvi hirveemmin enää istua. Paitsi kirjaston puolella ehkä. Ens viikolla on maanantaina valinnaisia kaks tuntia ja tiistaina tunnin luento placementista (järkevästi vikan irrallisen työharjottelupäivän jälkeen, ehkä meiän ois ollu ihan hyvä tietää tarkemmin block placementin vaatimuksista ennen kun marssitaan sinne kouluun huhtikuussa...) ja loppuviikko assignment-hommeleiden parissa joko kotona tai kirjastolla. Ens viikonloppuna voi olla että meen Edinburghiin, mutta se selvii vasta vähän myöhemmin :)




Toissaviikon torstaina menin Edinburghiin, käytiin Skotlannin kansallismuseossa ja käveltiin kaupungilla. Ihana kaupunki on <3 Sitten tultiin Glasgow'hun ja hajoiltiin uteliaaseen taksikuskiin ja tultiin evakuoiduiksi hotellista paloharjoituksen takia. Käveltiin illalla Clyde-joen rannalla, noi kaks kuvaa tossa yläpuolella on sieltä :)Mut myös pakotettiin viimein maistamaan haggista (muunmuassa lampaan ihraa, keuhkoja ja sydäntä), mutta se maistukin ihan vaan mausteiselta jauhelihalta onneks. Sitä vois jopa syödä jos ei ajattele liikaa mitä oikeestaan laittaa suuhunsa.

Löysin koneen syövereistä kuvia, joita olin ottanu sekä jo ennen joulua että sillon kun Anni oli täällä:









Huisia, seuraavat kolme viikkoa menee (toivottavasti) nopeesti koulujuttujen parissa, sitten on reilu kaks viikkoa kevätlomaa, kuukauden placement ja sitten huimat kaks tai kolme päivää yliopistolla ja kevään opiskelut purkissa. Asunto pitäis koittaa löytää noiden muutaman viikon aikana placementin ja Suomeen paluun välissä, mutta ainakin R sano että pitäis ihan hyvin onnistua siinä ajassa. Mutta räkä, Suomeen paluu onkin jo lähempänä kun tuntuu! Mansikoita ja toivottavasti riparikin, Tompun rippijuhlat ja vähän lisää mansikoita.

Äiti tulee mun luo muutamaks päiväks kevätloman alussa ja Viivi tulee seikkailemaan tänne sitten huhti-toukokuun vaihteessa, jeij :)



Huuruinen ikkuna ja laadukas kamera.


Ja hei, mulla muutes on brittiläinen pankkitili vihdoin!